I väntan på ett definitivt byggbeslut om musikhuset måste man hålla i partyhatten när man läser nyheterna om allt som ska byggas i Helsingfors.
Vi har norrmannen med korshotellet snett mittemot presidentslottet.
Vi har förslaget om att täcka den vindpinade Skeppsbrogatan med ett däck som blir park.
Kostnaderna för dessa har ingen talat om, till skillnad då från västmetron och Ringbanan till exempel.
För att det inte ska bli långtråkigt i byggbranschen presenterades det i dag ytterligare ett 100 miljoners projekt – centrumbiblioteket. (Hela pressmeddelandet finns som en kommentar här under, tyvärr bara på finska.)
Det är i och för sig inget nytt i bibbaplanen, den har vi sett förut, och också det är ett behjärtansvärt initiativ. Böcker är bra, liksom parker.
Nu söker staden samarbetsparter och det är då det börjar klinga illa.
Vi är tillbaka i musikhusgropen. Ska någon tät sponsor hjälpa att fylla gropen? Det vet vi i slutet av den här månaden. Och i fall ingen vill – vem skulle då vara intresserad av ett bibliotek, låt vara med eventuell konsertsal och utställningsutrymmen?
Under tiden som den säkerligen intensiva jakten på finansiärer pågår rekommenderas ett besök till Richardsgatans filial.
Läs mera i morgondagens Hbl!
En kommentar
Senaste på Hbl.fi
- Ett fel har uppstått, vilket troligen innebär att flödet är nere. Försök på nytt senare.
Helsinkiin 25 000 m2:n keskustakirjasto:
Tiedon, taitojen ja tarinoiden kohtauspaikka
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen asettama selvitysmies Mikko Leisti ehdottaa,
että Helsinkiin rakennettaisiin 25 000 m2 suuruinen keskustakirjasto –
”maailman paras kirjasto”.
Kirjasto olisi Leistin konseptiajatuksen mukaan uudenlainen ”tiedon, taitojen
ja tarinoiden kohtauspaikka”, jossa kirjastotoiminnoille varattaisiin 12 000 m2
tilat, ”kohtaamisille” eli mm. tapahtumatoiminnoille 8 000 m2 ja kaupallisiin
palveluihin 5 000 m2. Uusi keskustakirjasto on tarkoitus toteuttaa Suomen
itsenäisyyden 100. juhlavuoteen 2017 mennessä ja arvioidut
rakentamiskustannukset olisivat noin 100 miljoonaa euroa.
Leistin selvitysraportin mukaan keskustakirjaston rakentaminen voisi olla
valtion, Helsingin ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen, kansallinen
hanke, joka samalla olisi myös osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaa.
Lisäksi kokonaisuuteen voidaan ottaa mukaan muita yhteistyökumppaneita, jotka
taloudellisella panoksellaan edesauttavat kokonaisuuden onnistumista ja tuovat
sille sisällöllistä lisäarvoa.
– Uuden keskustakirjaston tavoitteena on olla jokaiselle suomalaiselle ja
Suomessa asuvalle merkityksellinen palvelu, jota käytetään aktiivisesti ja joka
saa ihmiset kohtaamaan tietoa, taitoja ja tarinoita uudella tavalla ja näin
laajentamaan perspektiiviään. Tavoitteena on myös olla maailman paras kirjasto,
Leisti sanoo.
Uuden keskustakirjaston vuotuisen kävijämäärän ennustetaan olevan 1,5 miljoonaa,
jolloin päivittäinen kävijämäärä on keskimäärin noin 5 000 kävijää.
Kirjat ovat kirjaston sydän, tapahtumallisuus sen syke
Mikko Leistin mukaan ”kokoelma ja kirjat ovat kirjaston sydän”.
– Kirjaston periaate on tarjota aina uusinta ja ajankohtaisinta kärkeä, mutta
tuoda samalla esiin historian syvyyttä. Keskustakirjasto ei ole kirjavarasto,
vaan sen kokoelmat heijastavat dynaamista, ajantasaista todellisuutta.
Kovakantinen tai elektroninen versio, kaikki tekstit ovat keskustakirjastossa
kaikissa relevanteissa muodoissa. Vaikka e-kirjan tuleminen on ollut odotettua
hitaampaa, lienee sen yleistyminen todennäköistä, Leisti toteaa raportissaan.
– Kirjastossa on saatavilla tietoa, taitoja ja tarinoita kaikkien tarpeellisten
medioiden välityksellä. Ja virtuaalisten palvelujen myötä kirjaston koko
sisältö on itse asiassa kaikkien käytössä missä ja milloin tahansa, Leisti
sanoo.
Tapahtumallisuus ja kohtaamiset ovat puolestaan Leistin vision mukaan uuden
”keskustakirjaston syke”.
– Aktiivinen tapahtumallisuus vetää yleisöä puoleensa ja ihmisiä tapaamaan
toisiaan. Käyttäjät vaikuttavat kirjaston sisältöön ja määrittävät tarpeet,
joihin keskustakirjaston tarjoamat palvelut vastaavat. Kirjaston aineisto
keskustelee jatkuvasti tapahtumaohjelman kanssa ja vaikutteet kulkevat
molempiin suuntiin syventäen näkökulmaa, Leisti visioi.
Kolme vaihtoehtoa sijoituspaikaksi
Keskustakirjaston parhaimmat mahdolliset sijoitusvaihtoehdot olisivat Leistin
raportin mukaan Töölönlahden alue, Lasipalatsin alue sekä Postitalo.
Töölönlahdella nyt kaavaillun suuruinen kirjasto edellyttäisi mahdolliseksi
sijoituspaikaksi kaavaillun kaupungin omistaman tontin liittämistä yhteen
viereisen valtion omistaman tontin kanssa. Lasipalatsin alueella
uudisrakentaminen voi puolestaan sijoittua lähinnä maan alle.
Leistin ehdotuksen mukaan keskustakirjaston toteuttamisesta kannattaisi
järjestää kaksiosainen suunnittelukilpailu. Kilpailun ensimmäinen osa olisi
avoin kansainvälinen kilpailu, jossa etsittäisiin kirjaston ideaa ja hankkeen
toteutuksen henkeä. Ensimmäisen osan perusteella valittaisiin vähintään 10 ja
enintään 20 parasta ehdotusta jatkoon, ja niiden kesken käytäisiin sitten
varsinainen kirjastorakennuksen suunnittelukilpailu.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen nimeämän keskustakirjastohankkeen
toteuttamismahdollisuuksia selvittävän työryhmän puheenjohtaja on
apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen, ja työryhmän jäseninä ovat
kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson kaupunginkirjastosta, elinkeinojohtaja
Eero Holstila talous- ja suunnittelukeskuksesta, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen
talous- ja suunnittelukeskuksesta, virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi
kaupunkisuunnitteluvirastosta, virastopäällikkö Mikael Nordqvist
kiinteistövirastosta ja kulttuurijohtaja Pekka Timonen
kulttuuriasiainkeskuksesta.